Kauan eläköön oma juttu

Rantapohja 28.6.2012

Kesätapahtumien huippuviikot ovat käsillä. Kun katsoo esimerkiksi Ylikiimingin Tervastiimaviikon tai Yli-Iin Pitäjäpäivien ohjelmaa, huomaa eräänkin kylänurkan heräävän kesäperinnetarjontaan. Oman tai naapurikunnan puolelta löytyy kesän aikana sellainen ohjelmakattaus, että uppiniskaisinkaan nurisija ei voi sanoa, että "minunlaisille ei ole koskaan mitään". Kaiken järjen mukaan ei voi.

Iitä ja Ylikiiminkiä lukuunottamatta Rantapohjan alueen kunnat järjestävät kesäjuhlansa viimeistä kertaa itsenäisinä kuntina. Joku havaitsee toiminnassa tiettyä paniikinomaisuutta: nyt vielä tehdään, kun itse saadaan päättää. Kesätapahtumia ei kuitenkaan järjestetä viimeistä kertaa, sillä paikallisen aktiivisuuden merkitys korostuu entisestään. Nykyään saa sääennusteenkin nakkikioskin tarkkuudella, joten pienetkin paikalliset toiminnot nousevat entistä isompaan arvoon.

Kesätapahtumat ansaitsevat julkista rahoitusta - se viestinä myös uudelle Oululle. Alueella on monta kyläkuntaa, joiden asukkaat hakevat palvelunsa entistä kauempaa, malttavat odottaa teiden aurausta ja näkevät katuvalot heti tullessaan maalikylille. Kaupungin tulee osaltaan olla auttamassa kyläläisiä saamaan hyvää hurlumheitä kotinurkille edes yhdeksi päiväksi vuodessa.

Kekseliäisyys on pitänyt hengissä sata vuotta sitten syntyneet. Tänä päivänä tiettyjen perusasioiden on oltava käsillä aina, mutta kekseliäisyydellä saadaan lisämausteita ja innostusta. On mielenkiintoista seurata, millaisia elinmahdollisuuksia näiden omien juttujen kehittämiselle jatkossa annetaan julkisen rahan näkökulmasta. Tosiasia on, että tapahtumat syntyvät myös hurjilla talkootuntimäärillä. Jos nuo tunnit muutettaisiin rahaksi, kalpenisi kunnan tai kaupungin antama muutaman tonnin tuki lakananvalkoiseksi.

Juha Virranniemi

Jaa artikkeli: