Ylikiiminki

Kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Vesa­lan koululla

Vesa­lan yksi­kön opet­ta­ja Elias Huh­ta­la orga­ni­soi hie­non ja mie­len­kiin­toi­sen aamu­päi­vän. Pudas­jär­vi­nen kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Yli­kii­min­gin kou­lul­la Vesa­lan yksi­kös­sä. Tapah­tu­maan osal­lis­tui­vat Vesa­lan yksi­kös­tä 4–6 luok­kien oppi­laat ja Yli­kii­min­gin yksi­kös­tä kaik­ki vitosluokkalaiset. 

Lue lisää

Iis­sä syy­tä luovuttaa

Ran­ta­poh­jas­ta 6.10.1977: Piha­maal­le oli kokoon­tu­nut jouk­ko kylän mie­hiä. Kes­kus­te­lun aihee­na oli täl­lä ker­taa talou­del­li­nen lama ja tuli sii­nä het­ken kulut­tua aiheek­si myös eri val­tioi­den pää­mie­het, Kek­ko­nen, Kaar­le Kus­taa jne. Aikan­sa kuun­nel­tu­aan pik­ku-Mat­ti juok­si äitin­sä luo sisäl­le pirt­tiin ja kysyi: “Äiti, äiti, kuka on Yhdys­val­to­jen nykyi­nen Kek­ko­nen?” OHTO

Lue lisää

SM-menes­tys­tä latinalaistansseista

Yli­kii­min­ki­läis­läh­töi­nen Mir­va Nätyn­ki tans­si itsel­leen nel­jä kul­ta­mi­ta­lia FDO:n (Fin­nish dance orga­niza­tion) jär­jes­tä­mis­sä Lati­no Show IKM&SM ‑kil­pai­luis­sa, jot­ka tans­sit­tiin Jär­ven­pääs­sä huh­ti­kuun puolivälissä.


Kan­sal­lis­ta vete­raa­ni­päi­vää vie­te­tään lauantaina

Kan­sal­lis­ta vete­raa­ni­päi­vää vie­te­tään lau­an­tai­na 27.4. monin juh­lal­li­suuk­sin. Hau­ki­pu­taan kir­kos­sa on har­taus­het­ki kel­lo 10, jon­ka jäl­keen ohjel­mas­sa on lip­pu­var­tio ja sep­pe­leen las­ku san­ka­ri­muis­to­mer­kil­lä. Yhtei­sen sep­pe­leen las­ke­vat Tam­men­leh­vän perin­ne­työn Hau­ki­pu­taan toi­mi­kun­ta ja Hau­ki­pu­taan seurakunta. 


Kir­ja: Teks­tii­li­kä­si­työn his­to­ri­aa nykyvinkkelistä

Tie­to­kir­jai­li­ja, kas­viar­keo­lo­gi ja bio­lo­gi sekä neu­lo­ja ja neu­le­suun­nit­te­li­ja Tei­ja Alan­ko läh­ti tut­ki­mus­mat­kal­le koh­ti teks­tii­li­kui­tu­jen ja kudel­mien juu­ria. Aja­tuk­se­na hänel­lä oli koo­ta tie­toa ja samal­la oppia lisää van­ho­ja käsi­työ­tai­to­ja. Mat­kal­ta men­nei­syy­teen syn­tyi Vas­ta­pai­no-kus­tan­ta­mon jul­kai­se­ma kir­ja Nok­kos­vil­laa ja värt­ti­nän­keh­riä — Tari­na teks­tii­li­kä­si­työn historiasta.



Teks­ta­rit

Olha­van lap­so­sil­le näkyi ole­van kou­lu­kyy­dit kil­pai­lu­tuk­ses­sa. Häm­mäs­te­lin reit­ti­va­lin­taa ja kalus­to­vaa­ti­mus­ta. Lin­ju­ril­la pitäi­si lap­so­sia kul­jet­taa, mut­ta sel­lai­sil­la teil­lä, mis­sä ei voi ajaa edes hen­ki­lö­au­tol­la. Tämä­hän on val­lan mai­nio esi­merk­ki sii­tä, että suun­ni­tel­mat ja näin toten pää­tök­set­kin teh­dään toi­mis­tos­sa tie­to­ko­nei­den taka­na eikä ymmär­re­tä todel­lis­ta asioi­den lai­taa. Sää­lik­si käy jopa kus­kia, jos jou­tuu omal­la lin­ju­ril­la ryt­kyyt­tä­mään kinttupolkuja.


Kevät­kar­ke­lois­sa tai­kuut­ta ja tunnelmaa

Vep­sän kevät­kar­ke­lois­sa vie­rai­li lau­an­tai­na kaik­ki­aan tois­ta­sa­taa kävi­jää. Tai­ku­ri Roo­pe Yli­ta­lon tai­kas­how­ta oli salis­sa kat­so­mas­sa noin 80 kiin­nos­tu­nut­ta. Suu­rin osa tapah­tu­man osal­lis­tu­jis­ta oli lap­si­per­hei­tä ympä­ri Yli­kii­min­kiä ja muu­al­ta­kin lähialueelta.