Kiusaa­mi­sel­le nollatoleranssi

Valtarin koulun iltaan houkuteltiin väkeä paikalle lupaamalla ämpäri ja kahvit kolmellesadalle ensimmäiselle. Paikalle tuli viitisenkymmentä henkilöä. Anna Pöyhtäri ei tullut tilaisuuteen ämpärien, vaan hyvän asian takia.

Tui­ja Järvelä-Uusitalo
Ii

Tut­ki­mus­ten mukaan tyy­pil­lis­tä kiusaa­jaa tai kiusat­tua ei ole. Me kaik­ki voim­me puut­tua kiusaa­mis­ti­lan­tei­siin. Kou­lu­po­lii­sien työs­tä yhä suu­rem­pi aika menee kiusaa­mis­ta­paus­ten sel­vit­te­lyyn. Sii­nä poi­min­to­ja vii­me tors­tain suu­res­ta kiusausil­las­ta Iissä.
Ilta liit­tyi Iis­sä vii­me syk­sy­nä käyn­nis­ty­nee­seen kiusaa­mis­ta ennal­taeh­käi­se­vään #EiKiu100-kam­pan­jaan. Sen tavoit­tee­na on teh­dä pysy­vä iiläi­nen kiusaa­mi­sen vas­tai­nen toimintatapa.

Sai­ja Sal­mi ja Tina Holm­berg-Kale­nius kiusaa­mi­s­asioi­den tuki- ja neu­von­ta­kes­kus Valo­pil­kus­ta ker­toi­vat tun­ne- ja sosi­aa­lis­ten tai­to­jen vai­ku­tuk­ses­ta kiusaamiseen.
Tut­ki­mus­ten mukaan tyy­pil­lis­tä kiusaa­jaa tai kiusat­tua ei ole.
– Kuka tahan­sa voi jou­tua kiusa­tuk­si. Tut­ki­mus­ten mukaan kiusaa­ja valit­see tar­koi­tuk­seen sopi­van uhrin, jot­ta kiusaa­mi­sel­la saa­vu­te­taan halut­tu asia. Mones­ti aja­tel­laan, että kiusaa­ja on vah­va tyyp­pi ja kiusat­tu heik­ko. Näin ei kui­ten­kaan ole, kiusa­tut ovat mones­ti hyvin vah­vo­ja. Per­soo­nal­li­suu­del­taan kiusat­tu on kui­ten­kin usein rau­han­omai­nen, Holm­berg-Kale­nius sanoi.
Kak­sik­ko muis­tut­ti, että kiusaa­mis­ta tapah­tuu joka pai­kas­sa, ei vain kou­lus­sa. Sal­mi on itse sekä kou­lu- että työ­paik­ka­kiusat­tu, Hol­berg-Kale­nius kou­lu­kiusat­tu ja kou­lu­kiusa­tun äiti. Nai­set ovat perus­ta­neet Har­ju­lan Set­le­ment­ti ry:n tuke­man kiusaa­mi­s­asioi­den tuki- ja neu­von­ta­kes­kus Valo­pil­kun. Yhdis­tys tar­jo­aa tie­toa, apua ja ver­tais­tu­kea kiusaa­mis­ta elä­mäs­sään koke­neil­le. Valo­pilk­kuun voi ottaa yhteyt­tä kai­ken­lai­sis­sa kiusaa­mi­seen liit­ty­vis­sä asioissa.
– Van­hin mei­hin yhtey­des­sä ollut on ollut 90-vuo­tias, joka ei ollut puhu­nut kos­kaan aiem­min kenel­le­kään kiusa­tuk­si­tu­le­mi­ses­taan, Hol­berg-Kale­nius kertoi.
Mones­ti iäk­käät ihmi­set sano­vat, ettei hei­tä ole kos­kaan kiusat­tu. Kes­kus­te­luis­sa kui­ten­kin ime­nee, että kou­lus­sa vedet­tiin letis­tä tai väli­tun­nil­la oli tapa­na pii­lot­taa sukset.
– Sel­lais­ta­han esiin­tyy edel­leen. Joku sanoo kave­ri­po­ru­kal­le, että kat­so­kaa mil­lai­set housut tuol­la on, eikö­hän kiusa­ta sitä vähän. Näi­hin tilan­tei­siin pitää aina puuttua.
Illan puheen­vuo­rois­sa todet­tiin, että las­ten ja nuor­ten kiusaa­mi­sen lop­pu­mi­seen tar­vi­taan tur­val­li­sia aikui­sia ja sel­kei­tä rajo­ja, jois­ta pide­tään kiin­ni. Tär­ke­ää on, että kai­kil­la on saman­lai­nen toi­min­ta­mal­li. Esi­mer­kik­si kou­lus­sa kai­kil­la opet­ta­jil­la pitää olla sama mal­li puut­tua asioi­hin heti.
– Kuka tahan­sa meis­tä voi kui­ten­kin olla se, joka muut­taa suun­nan. Me kaik­ki voim­me puut­tua kiusaa­mis­ti­lan­tei­siin, sii­hen ei tar­vi­ta muu­ta kuin maa­lais­jär­keä, Sal­mi huomautti.
Sirk­ku Kont­ta­vaa­ra ja Päi­vi Autio ker­toi­vat, että Iin kou­lu­jen toi­min­ta­mal­lin mukai­ses­ti kou­lu­luo­kat pyri­tään saa­maan puo­lus­ta­jien paikalle.
Lee­na Mäm­mi-Lauk­ka ker­toi, että mikä­li kou­lu­jen kei­not eivät rii­tä, tar­tu­taan Oulun­kaa­ren kun­tayh­ty­män per­he­pal­ve­luis­sa kiusaa­mis­ta­pauk­siin nopeasti.

Las­ten puhe­li­miin lupa kurkkia

Kou­lu­po­lii­sit Mer­ja Rasin­kan­gas ja Jark­ko Käh­kö­nen ovat jou­tu­neet vähen­tä­mään lail­li­suus- ja lii­ken­ne­kas­va­tus­ta, kos­ka aikaa menee koko ajan kiusaa­mis­ta­paus­ten sel­vit­te­lyyn. Kiusaa­mis­ta­pauk­set myös ovat raa­is­tu­neet. Mones­ti tapauk­set tule­vat van­hem­mil­le yllätyksenä.
– Tääl­lä Oulun seu­dul­la on näkyy ilmiö, että van­hem­mat eivät vält­tä­mät­tä usko lap­sen­sa olleen osal­li­se­na pahoin­pi­te­lyyn. Oli­si hyvä tie­dos­taa, että lap­set vali­tet­ta­vas­ti teke­vät asioi­ta ajat­te­le­mat­to­muut­taan, Käh­kö­nen sanoi.
Rasin­kan­gas vink­ka­si van­hem­mil­le, että näi­den on huo­leh­dit­ta­va las­ten­sa tie­to­ko­neen käy­tös­tä, riit­tä­väs­tä unen­saan­nis­ta ja harrastuksista.
– Vali­te­ta­vas­ti on yllät­tä­vän pal­jon ala­kou­lu­jen­kin oppi­lai­ta, jot­ka eivät ole sitou­tu­neet kou­lun­käyn­tiin, eivät­kä tee läk­sy­jä tai lue kokei­siin. Las­ten läk­sy­jen­lu­kua pitää seu­ra­ta vie­lä yläkoulussakin.
Jos­kus van­hem­mat poh­ti­vat, voi­vat­ko he tut­kia alle 18-vuo­tiai­den las­ten­sa puhelimia.
– Las­ten­suo­je­lu­nä­kö­kul­ma menee muun edel­le. Eli jos haluat kat­soa, mitä 14-vuo­ti­aan lap­se­si kän­ny­käl­lä puu­ha­taan, niin sen­kun kat­sot. Lap­sil­ta on hyvä aika ajoin pyy­tää näyt­tä­mään omat Ins­ta­gram- ja What­sApp -tilin­sä, Rasin­kan­gas huomauttaa.
#EiKiu100 on seu­ra­kun­nan, kun­nan, Ii-ins­ti­tuut­ti lii­ke­lai­tok­sen, nuo­ri­so­val­tuus­ton, Iin alu­een van­hem­mat ry:n, hel­lun­tai­seu­ra­kun­nan ja MLL Iin pai­kal­li­syh­dis­tys ry:n yhtei­nen kampanja.